Miten hinnoittelen latauspalvelun yrityksen pihassa?

Sähköinen liikenne yleistyy kovaa vauhtia. Sähköauton parhaat hyödyt nousevat esiin silloin, kun se voidaan ladata pysäköinnin yhteydessä, jolloin erillisiä latausreissuja pikalaturille ei tarvita, muutoin kun pitkän matkan aikana. Olennaisiksi latauspaikoiksi nousevat kotien lisäksi työpaikkojen parkkialueet, joissa autot seisovat monesti kahdeksan tuntia, toki työn luonne ja kesto huomioiden.

Tässä blogissa käsittelemme muutamia haasteita, joita työpaikkojen latausmahdollisuudet aiheuttavat kiinteistöille. Lisäksi kerromme vinkkejä, kuinka lataus kannattaa hinnoitella käyttäjille.

BUSINESS-KAMPUKSET VS OMA PULJU ELI KENEN TALO JA KUKA MAKSAA SÄHKÖT?

Lataustarve syntyy oikeastaan aina käyttäjien tarpeesta. Alueella pysäköivä on saanut alleen ladattavan auton ja auto pitäisi saada ladattua. Oli kyseessä sitten plugin-hybridi tai täyssähköauto, on sähköllä ajaminen halvempaa ja mukavampaa. 

Kampuksilla on usein omistajana kiinteistöyhtiö, joka maksaa sähköt. Autopaikkojen vuokrasopimuksissa lukee yleensä, että autopaikat sisältävät lämpötolpan sähköineen. Sähköautojen tapauksessa on pystyttävä erittelemään latauksen kulut ja kohdistettava ne joko suoraan käyttäjälle tai käyttäjän työnantajalle.

Olemme myös usein kuulleet haasteista, että lämpötolpista ladataan luvatta. eTolpilla on mahdollista eritellä lämmityskäyttö siten, että lämmittää voi vain, jos on riittävän kylmä, ja silloinkin lämpötilariippuvaisen ajan. Toinen vaihtoehto on muuttaa kulttuuria siten, että kaikki sähkö laskutetaan, sillä olisihan se yhdenvertaista, ja kiinteistölle lienee ihan sama mihin sähköä käytetään. Lämpötolppien sähkönkulutus on perinteisesti kuulunut vuokraan, sillä aiemmin ei ole ollut teknologiaa, jolla kulutus saataisiin laskutettua. 

Osa yrityksistä haluaa tarjota työntekijöillensä mahdollisuuden sähköauton lataukseen ja siten tukea vihreämpää liikkumista. Myös verottaja on ilmoittanut (kohta Henkilöasiakkaiden verotus, Luontoisedut), että vuosina 2021-2025 työnantajan tarjoamaa lataussähköä ei katsota verotettavaksi eduksi.
Oli tarve millainen tahansa tai järjestely kuinka monimutkainen hyvänsä, eParking-järjestelmä kykenee laskuttamaan oikeaa tahoa ja tilittämään saadut varat oikealle taholle. Hoidamme käyttäjien laskutuksen, keräämme maksut ja tuloutamme ne kiinteistön määrittelemälle pankkitilille sovituin väliajoin. Lisäksi toimitamme kirjanpitokelvollisen raportin. Ja vaikka laskutustarvetta ei olisikaan vielä, verottajan myöntämä etu ei tule olemaan ikuinen. eParking-järjestelmä mahdollistaa kulutuksen seurannan, lämmityssähkön energiansäästön sekä kuormanhallinnan, jolla taataan turvallinen lataus.

LEASING-AUTOT VS OMAT AUTOT

Tärkeää on myös tiedostaa, tarjoaako työnantaja latauksen työntekijöille, onko se sitoutunut maksamaan latauksen kulut, esimerkiksi, jos käytössä on leasing-autoja, tai onko kyseessä ihan perinteinen ‘käyttäjä maksaa omat kulut’ -menetelmä. Tällaiset monimuotoiset haasteet on mahdollista ratkaista älykkäillä operointipalveluilla, kuten eParking-järjestelmällä. Käytössä voi olla myös useita käyttäjäryhmiä, joilla hinnoittelu ja laskutusmalli on erilainen.

LATAUKSEN NOPEUS TYÖPAIKOILLA

Työpaikalla vietetään pääsääntöisesti kahdeksan tuntia. Toki on olemassa ihmisiä, jotka tekevät liikkuvaa työtä ja työpaikalla vietetään lyhyempiä aikoja ja useammassa erässä. Sähköauton latausnopeus on olennaisessa asemassa, kun mietitään käytettävyyttä. Tärkeää on pohtia, millaista pysäköintikäyttäytyminen on kohteessa ja järjestää latausta sen mukaan.

Jos asennetaan liian tehokkaita asemia, niitä voidaan budjetäärisesti asentaa vähemmän. Vähemmän asemia taas aiheuttaa sen, että kaikille halukkaille ei välttämättä riitä latauspaikkoja. Liian vähän latauspaikkoja ei myöskään palvele tarkoitustaan.

Kukaan autoilija ei halua kesken työpäivän käydä siirtämässä autoaan pois latauspaikalta tai arpoa, mahtuisiko lounaan jälkeen latauspaikalle. Myöskään yksikään työnantaja ei halua, että työntekijät käyttävät työaikaa autojen siirtelyyn kesken työpäivän.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että keskimääräinen työssäkäyntimatka Suomessa on 14 km yhteen suuntaan. Jos tähän kulutettu energia halutaan saada työpäivän aikana takaisin akkuun, tarvitaan hidaslatausta alle kaksi tuntia.

Tärkeää on siis tarjota riittävästi latauspaikkoja, jotta kaikki halukkaat voivat töihin tullessaan kytkeä kaapelin kiinni.

Lyhyempään tarpeeseen toki kannattaa asentaa myös muutamia nopeita asemia. Hyvä nyrkkisääntö on, että noin 5-10% latauspaikoista kannattaa olla nopeampia, vähintään 11 kW latausteholla. Nopeammat asemat kannattaa hinnoitella kalliimmaksi, tai tarvittaessa minuuttihintaisiksi. Liian tehokkaat laturit myös saattavat aiheuttaa turhaa tehopiikkiä kiinteistössä, mikä nostaa ostetun sähkön hintaa. Myös tämä kannattaa ottaa huomioon kokonaisuutta pohdittaessa.

LATAUSPAIKKOJEN SIJOITTELU

Latauspaikkojen sijoitteluun vaikuttaa moni asia, esimerkiksi pysäköintialueen koko, muoto ja olemassa olevan sähköinfran rakenne. Jos rakennetaan uutta infraa, kannattaa latauspaikat rakentaa hieman kauemmas etuovesta. Tällöin tavalliset polttomoottoriautot eivät niin helposti pysäköi latauspaikoille.

Jos kohteessa on jo olemassa oleva lämpötolppainfra, ja ei ole erityistä syytä päivittää sitä, on hidaslatauksen tolpat mahdollista asentaa vain nupit vaihtamalla.

LATAUKSEN HINTA

Sähkö maksaa Suomessa siirtoineen ja veroineen noin 10-13 senttiä per kWh. Latauksen hinta kannattaa pitää suhteellisen edullisena, mutta kuitenkin sellaisena, että se kattaa kulut. Liian kallista sähköä ei kannata työpaikoilla tarjota, sillä jos käyttäjä miettii, että hänen on halvempaa ladata kotona, eivät laturit palvele tarkoitustaan.

Sen sijaan nopeudesta voi pyytää hieman extraa. 

Yksi esimerkki hinnoittelusta on, että hidas lataus on likimain omakustannehintaista ja nopeammasta latauksesta otetaan hieman voittoa. Tällaisella hinnoittelumallilla kannustetaan käyttäjiä lataamaan hitaammalla latausnopeudella, kun käyttäjä tietää, paljonko sähköä hän työpäivän aikana tarvitsee. 
Valtatie 30 on yksi tällaisista kohteista, jossa lataus ja lämmitys haluttiin nähdä kokonaisuutena. Lue linkistä lisää, kuinka siellä tehtiin.

Kilowattituntihinnan lisäksi muita vaihtoehtoja hinnoittelulle ovat aikaperuste euroa/tunti, aikaperuste esim euroa per tunti ensimmäisen x tunnin jälkeen ja session aloitusmaksu. Näitä voidaan käyttää, jos esimerkiksi latauspisteitä halutaan kiertoon kesken työpäivän.