Latausasemilla tuottoa kiinteistölle

Moni kiinteistö pohtii latausasemien hankkimista. Yleisesti kysytään, millaisia kustannuksia pysäköintialueen palveluiden päivittämisestä koituu ja mikä on uusien latausasemien takaisinmaksuaika.

Tarkastelimme takaisinmaksuaikaa 220 autopaikan pysäköintialueella, jossa perinteiset lämpötolpat vaihdettiin eTolppiin. Tarkastelussa on huomioitu ARA-tuen vaikutus sekä eTolppien hinta asennuksineen. Aloituskustannus ARA-tukien jälkeen oli 41 000 € eli autopaikkakohtainen kustannus oli 185 €. Hinnat sisältävät ALV:n. Mallin mukainen takaisinmaksuaika ARA-tuen kanssa ja valitulla hinnoittelulla on seitsemän vuotta. Takaisinmaksuajassa huomioitiin

• sähkönsäästö lämmityskäytössä

• latauspalvelun tuotto kiinteistölle

• vähentynyt huoltotarve sekä

• kuukausittaiset palvelumaksut.

HYÖDYT KIINTEISTÖLLE JA KÄYTTÄJÄLLE

Mallissa kiinteistön maksama palvelumaksu on alkaen 2,5 € kuussa per autopaikka (sis. ALV). Kokemuksemme mukaan eTolppiin vaihtaminen vähentää huoltokuluja. Mahdolliset huoltotoimenpiteet voidaan usein hoitaa etänä.

Muutos on selkeä lisäarvo sekä käyttäjille että kiinteistölle. Palvelu mahdollistaa käyttäjille sähköautojen latauksen, eTolpan etäohjauksen sekä sähkönkulutuksen seurannan. Kiinteistö saa puolestaan jatkuvasti tuloja. eTolppien etuna on myös se, että autoilijan vaihtuessa paikalla käytetty palvelu voidaan vaihtaa esimerkiksi lämmityskäytöstä lataukseen.

Uskomme vahvasti, että mahdollisuus autojen lataukseen näkyy entistä voimakkaammin kiinteistöjen jälleenmyyntiarvossa ja toisaalta se nostaa arvoa käyttäjien silmissä. Kuvaajan valkoinen palkki kuvaa kiinteistön säästöjä ja tuloja. Takaisinmaksun jälkeen kiinteistö saa enemmän lisätuloja, jolloin palveluhintojakin voidaan laskea.

Latauspalvelun tuotto

Autolla ajetaan keskimäärin 40 kilometriä päivässä, mikä vastaa noin 11 kilowattituntia. Mallissa oletettiin latauksen jakautuvan kahteen kohteeseen esimerkiksi kotiin ja työpaikalle, joten kuukausittainen sähkönkulutus on 150 kilowattituntia.  Hinnoittelun mukaan käyttäjä maksaa 10 € kuussa latauspalvelusta ja sähköstä 20 senttiä per kilowattitunti. Palvelun ja sähkönkulutuksen tuotto tulee kiinteistölle, joten alueen päivitystyöt kohdistuvat enemmän autojen lataajille. 

Hinnoittelu on kiinteistön päätettävissä. Mallin mukainen sähköautojen lataus tuottaa kiinteistölle kymmenessä vuodessa 71 000 euroa. Jos autot ladattaisiin vain tässä kohteessa, tuotto olisi 113 000 euroa. Latausmäärä siis vaikuttaa selkeästi kiinteistön saamaan tuottoon.

Säästetyt resurssit

Isännöitsijän työmäärä on vähentynyt merkittävästi, sillä palvelulla voidaan automatisoida lupien varaaminen ja laskuttaminen. eTolppiin ei tarvita avaimia, sillä ne on lähtökohtaisesti lukittu paikalliselta ajastukselta. Yleensä isännöitsijä vastaa vain uusien käyttäjien hyväksymisestä palvelussamme. Näiden ominaisuuksien aiheuttamia säästöjä ei huomioitu mallissa.

eTolpat julkiseen käyttöön

Kiinteistö voi hankkia lisätuloja tarjoamalla alueen eTolppia ulkopuolisille. Kiinteistö voi päättää hinnoittelun ja ajankohdan, jolloin eTolpat ovat julkisessa käytössä. Vaihtoehtoa ei ole huomioitu mallissa, mutta se on tärkeä palvelu ja vaihtoehto käyttöasteen kasvattamiseen. Esimerkki kohteesta, jossa eTolpat on avattu myös julkiseen käyttöön, löytyy täältä.

AUTOKANNAN KEHITYS

Trafin tietojen mukaan ensirekisteröinneissä täyssähköautoja oli 5 % ja ladattavia hybridejä 15 % (3/2020). Yleisesti on arvioitu, että 2030 sähköautoja ja plugareita voisi olla autokannasta 5 % ja 9 % eli muutos olisi noin 13 prosenttiyksikköä. Mallinnetussa kohteessamme jo 5 % autoilijoista oli sähköautoja. Mallissa huomioitiin tilanteen kehittyvän arvioitua tahtia, jolloin 2030 15 % alueen autoista olisi ladattavia.

Kohteen autotyyppien kehitys mitoitettiin taulukon mukaisesti. Kuvaajasta on hyvä huomioida, että perinteisten lämmittäjien määrä vähenee suoraan verrannollisesti sähköautoilijoiden määrään. Lämmityksen kulut ja säästöt pienenevät, mutta kiinteistö saa sähköstä enemmän korvauksia.

Sähköautojen määrän kasvuun on vaikuttanut positiivisesti se, että kohteessa on ollut mahdollisuus ladata autoa. Sähköautoilijoiden määrä kohteessa on viisinkertainen verrattuna yleiseen kehitykseen. Mallissa ei huomioitu nopeampaa kasvua lähtötilanteen vuoksi.

LÄMPÖTILAN MALLINNUS

eTolpassa on mahdollista ottaa käyttöön ekoajastus, jolloin lämmitysaika määräytyy ulkolämpötilan mukaan. Mallissa huomioitiin, että jokainen lämmittäjä käyttää ekoajastusta ja lämmityspalvelu on heille ilmainen. Säästö laskettiin käyttäen vuosien 2010-2019 ulkolämpötiloja Helsingin Kaisaniemessä loka-huhtikuun aikana, kun lämpötila on ollut alle +5°C. Tarkastelussa on myös mukana Tampereen ja Oulun vastaavat säätiedot. Mallissa auto lämmitetään viisi kertaa viikossa. Päivittäinen ja viikoittainen lämmitystarve jaettiin 24 tunnille, jolloin vuorokauden lämpötilavaihtelut huomioitiin paremmin. Lämmitystehona mallissa käytettiin 1800 wattia, sillä se kattaa sisä- ja lohkolämmityksen. Mallissa perinteisen lämpötolpan ajastus on kaksi tuntia. eTolpan ekoajastus toimii seuraavasti:

• lämmitysaika 30 min, +5 °C

• lämmitysaika 60 min, 0 °C

• lämmitysaika 90 min, – 5 °C

• lämmitysaika 120 min, -10°C

• lämmitysaika 150 min, -15°C

Alempi kuvaaja kuvaa vuorokauden keskilämpötilan kehittymistä. Kuvaajassa näytetään myös säästetty tai lisäsähkö verrattuna perinteiseen ajastukseen, kun ulkolämpötila on alle -15 °C.

Mallissa ei huomioitu lämmityssäästöä, kun lämpötila on yli 5°C. Tämä laskee sähkön säästämisen suhdetta, mutta on todenmukaisempi todelliseen käyttöön nähden.

Malli paljastaa ekoajastuksesta olevan suhteessa eniten hyötyä Helsingin säätiedoilla, jolloin sähköstä säästetään keskimäärin 56 %. Oulun säätiedoilla sähkön säästö on 44 %. Tässä tapauksessa on hyvä huomioida, että mitä enemmän pakkasta on, sitä vähemmän sähköä säästyy, mutta toisaalta autoa lämmitetään tarpeeksi. Lopulta säästetty sähkö kilowattitunneissa on lähes sama, vaikka säästöprosentti on eri. Etu, jota ei arvioitu rahallisesti, on mahdollisuus ajastaa tolppa etänä.